Pernjärven vesistön sinilevätilanne on viime vuosina ollut vaihteleva. Vuosina 2013-2016 kesällä levää ei juurikaan nähty Pernjärven vesistössä. Sinileväkukinnat näkyvät usein lauttoina tai kasaumina, jotka voivat syntyä ja hajota nopeasti sään muuttuessa. Sinilevä on helppo tunnistaa vihertävinä tai kellertävinä hiukkasina vedessä. Siitepöly saattaa näyttää lähes samanlaiselta kuin sinilevä, mutta yleensä ne esiintyvät eri aikoina. Siitepölyä on vedessä keväällä ja alkukesästä. Sinilevät puolestaan runsastuvat kesällä vesien lämmettyä. Sinilevähavaintoja kerätään muun muassa viranomaisten tiedotteita varten, sillä runsaat sinileväkukinnat rajoittavat uimista eikä sinileväistä vettä saa käyttää esim. löylyvetenä. Jos levää ei ole jaa tämäkin tärkeä tieto muiden kanssa ”Ei sinilevää”.
Kaksi tapaa todeta sinilevä
Juomalasitesti: Ota leväpitoista vettä lasiin ja anna sen seistä tunnin verran. Jos levä jää pinnalle, kyseessä on todennäköisesti sinilevä. Jos mönjä painuu pohjalle, kyse on jostain muusta kuin sinilevästä.
Koeta voiko levää nostaa kepillä: Jos levä jää roikkumaan keppiin, kyseessä on jokin muu kuin sinilevä. Jos levämassa kepillä kosketettaessa hajoaa hiukkasiksi veteen, kyseessä on sinilevä. Sinilevää ei voi nostaa kepillä vedestä
Kolme tapaa torjua sinilevää
Estä fosforin pääseminen vesistöön: Sinilevää voidaan vähentää estämällä fosforin pääsy puroista vesistöihin. Tähän voidaan käyttää menetelmää jossa ferrisulfaatin avulla vedessä oleva fosfori sitoutetaan ja kerätään mekaanisesti pois. Oman mökkirannan kuormitusta voi jokainen vähentää huolehtimalla jäte- ja pesuvesistään niin että ei kaada niitä järveen. Kun järven ravintoketjut ovat kunnossa, vesikirput ja muu eläinplankton voivat suodattaa järven koko vesitilavuuden kolmen-neljän päivän välein aivan ilmaiseksi.
Älä palauta roskakaloja takaisin järveen: Jos vonkaleista on pulaa ja pikkukalat ovat runsastuneet liikaa, ravintoketjua voidaan korjata istuttamalla petokaloja ja kalastamalla särkiä, jotka edistävät rehevöitymistä tonkimalla pohjaa ja vapauttamalla näin fosforia veteen. Kun pikkukalat vähenevät, suuret planktoneläimet, kuten vesikirput, pääsevät lisääntymään. Ne taas syövät mikroskooppisia leviä. Älä siis päästä esimerkiksi särkikaloja, pikkuahvenia ja lahnoja takaisin järveen vaan käytä ne syötiksi tai kompostoi.
Käytä torjuntapuomia: Sinilevän torjuntapuomilla voit estää levän pääsyn rantaveteen. Torjuntapuomi asetetaan veteen kellumaan. Veden pintakerroksissa esiintyvä sinilevä ei pääse suodatinkankaasta läpi. Torjuntapuomi ankkuroidaan paikoilleen kohojen ja ankkureiden avulla tai se voidaan kiinnittää suoraan rannalle.